Pohjois-Karjalan Jässi

Ajankohtaista

Tiedote 31.10.2017:               Pohjois-Karjalassa jätevesineuvontaa otettiin hyvin vastaan

Tiedote 28.7.2017: Kesämökin jätevedet vaativat huomiota              

Tiedote 6.6.2017: Jätevesineuvonta käynnistyy Pohjois-Karjalan alueella

Vuoden 2016 loppuraportti on julkaistu. Löydät sen täältä!

Tiedote: 31.3.2017: Haja-asutusalueiden jätevesilainsäädäntö uudistuu

Hanke jatkaa toimintaansa Pohjois-Karjalan alueella myös kesällä 2017!

Tiedote 2.2.2017: Jässi-jätevesihanke toiminut Pohjois-Karjalassa jo viisi vuotta

*****************************************************************

Kaivataanko kylässänne puolueetonta jätevesineuvontaa? Järjestetäänkö jätevesitapahtuma kylässänne? Lue lisää tiedotteestamme.

*****************************************************************

Jätevesijärjestelmät

Viemäriverkoston ulkopuolella olevien kiinteistöjen jätevedet voivat huonosti käsiteltyinä aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa. Jätevedet voivat aiheuttaa paikallisesti pohjavesien ja talousvesikaivojen pilaantumista. Heikosti käsitellyt jätevedet voivat aiheuttaa asuinympäristön hygieenisyyshaittoja ja rehevöittää pintavesiä. Jätevesien kunnollinen käsittelyjärjestelmä lisää kiinteistön arvoa ja mahdollistaa viihtyisän asumisen. Kunnollinen jätevesien käsittely siis kannattaa!

Vanhat järjestelmät

Kaikkien jätevesien käsittelyssä vanhalla ja riittämättömällä jätevesijärjestelmällä tarkoitetaan yleisimmin perinteisiä saostuskaivo/sakokaivot- ratkaisuja. Kaivot ovat yleensä useampi osaisia ja viimeisestä kaivosta jätevedet tavallisimmin puretaan maaperään tai ojaan joko imeytysputken, kivipesän tai imeytyskaivon kautta. Saostuskaivoissa erotellaan kiinteäaines, jonka tarkoituksena on laskeutua kaivojen pohjalle sekä rasvat jotka jäävät kaivon pintaveteen. Kaivon keskivaiheilla oleva kirkkaampi vesi jatkaa matkaa putken läpi seuraavaan kaivoon. Itse puhdistamista kaivot eivät juuri tee, vaan ne selkeyttävät eteenpäin menevää jätevettä. Vanhoja saostuskaivoja voidaan käyttää hyväksi uutta jätevesijärjestelmää suunniteltaessa, mikäli kaivot ovat hyvässä kunnossa ja jätevesiasetuksen vaatima kolmiosaisuus kaivoissa saadaan toteutettua.

Yhteiset järjestelmät

Jätevesijärjestelmän uudistustyötä aloittaessa kannattaa ensin tutkia onko kiinteistö mahdollista liittää yhteiseen käsittelyjärjestelmään. Kannattaa selvittää onko alueelle laajenemassa kunnallinen viemäröinti, ollaanko alueelle perustamassa viemäröinnin hoitavaa osuuskuntaa tai olisiko viemäröinti mahdollista toteuttaa naapurien kanssa yhteisesti. Yhteisessä järjestelmässä on monia etuja:

  • Hyvä käyttömukavuus
  • Hyvä ja varma puhdistustulos
  • Kuormitus johdetaan pois omalta tontilta
  • Kiinteistön arvo nousee
  • Huollon voi järjestää yhteisesti tai ostopalveluna
  • Rakentamiseen saatavilla avustuksia

Kun useampi kiinteistönomistaja ryhtyy suunnittelemaan yhteistä jätevedenkäsittelyä, on luontevin tapa usein perustaa vesiosuuskunta. Lisätietoa vesiosuuskunnan perustamisesta voi kysyä kunnan viranomaisilta. Asiasta löytyy myös useita oppaita:

Varsinais-Suomen ELY -keskuksen ympäristöopas 1/2010 Vesihuolto-osuuskunta

Keski-Suomen vesihuoltoyrittäjien koulutushanke on laatinut ohjeita 2-10 kiinteistön yhteisten jätevesijärjestelmien toteuttamiseen.

Kiinteistökohtainen jäteveden käsittelyjärjestelmä

Kiinteistökohtaisen järjestelmän uudistamisessa kannattaa kääntyä ammattimaisen jätevesisuunnittelijan puoleen. Jätevesisuunnittelija osaa ottaa huomioon tontin erikoispiirteet ja suunnitella juuri siihen kohteeseen sopivan jätevesijärjestelmän. Jätevesisuunnittelija laati suunnitelman, joka tarvitaan rakennus- tai toimenpideluvan liitteeksi. Järjestelmän kunnostamiseen tarvitsee yleensä hakea lupa kunnasta. Alueella toimivien jätevesisuunnittelijoiden yhteystiedot löydät aluekohtaisesti alta:

(Huom! Jos olet alueella toimiva jätevesisuunnittelija eikä tietojasi löydy listalta, ilmoitathan yhteystietosi meille.)

Jäteveden käsittelylle on monia toimivia vaihtoehtoja. Yksiputkiviemäröidyissä kiinteistöissä kaikki jäteveden käsitellään yhdessä järjestelmässä. Kaksiputkiviemäröidyissä kohteissa wc-vedet johdetaan omaan järjestelmäänsä ja harmaat vedet käsitellään omassa järjestelmässä. Erilaisia käsittelyjärjestelmiä ovat mm. umpisäiliöt, saostuskaivot + imeytyskenttä, saostuskaivot + maasuodattamo, laitepuhdistamot ja harmaavesisuodattimet.

Lisätietoja erilaisista jätevesijärjestelmistä löydät Jätevesioppaasta ja Opas jätevesien maailmaan – nettisivustolla.

Jätevesisuunnittelun, järjestelmän valinnan, luvan hakemisen jälkeen on tärkeää, että järjestelmä rakennetaan huolellisesti suunnitelmaa noudattaen. Uuden järjestelmän käyttöönoton jälkeen on pitää muista järjestelmän oikeanlainen käyttö ja huolto. Näin saadaan järjestelmästä hyvin toimiva ja pitkäikäinen!

 

Vähäinen jätevesimäärä

Vähäisistä jätevesimääristä ei katsota aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa, joten ne voidaan johtaa hallitusti maaperään ilman erillistä käsittelyä. Vähäisen jätevesimäärän kohteiksi luokitellaan kiinteistöt, joissa ei ole vesikäymälää ja veden käyttö asumisvuorokausina on vähäistä eikä kiinteistöllä ole paineellista lämminvesivaraajaa, suihkua, kylpyammetta tai painevettä käyttävää sähköllä toimivaa laitetta, kuten pyykin- ja astianpesukonetta.

Tyypillisiä vähäisen jätevesimäärän kohteita ovat kantovedelliset kesämökit ja pihasaunat. Vähäiset jätevesimäärät voidaan johtaa maaperään esimerkiksi imeytyskaivoa, imeytysputkea tai kivipesää hyövyntäen. Tarkemmin vähäisen jätevesimäärän kohteisiin sopiviin järjestelmiin pääset tutustumaan Kesämökin jätevesioppaassa. Täältä löydät myös Nykyaikaisen huussin rakennusohjeet.
 
 

Sisäkuivakäymälät

Suurin osa jätevesien aiheuttamista ongelmista voidaan ratkaista valitsemalla kuiva- tai vähävetinen käymälä jolloin käymälätuotteet käsitellään maanparannusaineeksi ja lannoitteeksi omalla kiinteistöllä. Näin hankalammin puhdistettavaa ulostetta ja virtsaa sisältävää ns. mustaa jätevettä ei synny ja käsiteltäväksi jäävät vain harmaat vedet eli pesuvedet. Kuivakäymälän avulla ehkäiset jätevesien syntymistä, suojelet lähiympäristösi kaivoja ja vesistöjä, sekä saat ilmaista lannoitetta ja maanparannusainetta. 

Muistilista sisäkuivakäymälää hankkivalle:

  • Selvitä tarvittavat luvat ja määräykset kunnan rakennus-ja ympäristöviranomaiselta
  • Suunnittele harmaiden vesien käsittelyjärjestelmä
  • Käy läpi laitevaihtoehdot. Ota huomioon tarvittava tila, käyttäjämäärät, ilmastointi, tyhjennykset, käymäläjätteen käsittelymahdollisuudet kiinteistöllä, tarvittavien huoltojen määrä
  • Järjestä käymäläjätteen jälkikompostointi katetussa tiivispohjaisessa kompostorissa
  • Tutustu laitteen käyttöohjeisiin

Lisätietoja kuivakäymälöistä saat mm. Käymäläseura Huussi Ry:ltä www.huussi.net tai eri laitevalmistajilta.

Tapahtumat

Hankkeen jätevesineuvoja tavattavissa:

 

                       

 

Yhteystiedot

Projektipäällikkö/ jätevesineuvoja

Jari Kurjonen

puh. 045 112 9441

jari.kurjonen

@jatevesihanke.fi

 

Jätevesineuvojat:

Aki Virtanen

puh. 046 554 9632

aki.virtanen

@jatevesihanke.fi